Mie tässä vaan, Merianne. Pitkästä aikaa! Anteeksi etten ole mitään itsestäni ilmoitellut aikoihin. Minulle on tämän syksyn aikana tapahtunut aivan tosi paljon asioita. Suurin asia on avoliiton purkautuminen ja muutto uuteen asuntoon. Tuntuu, että nyt syksyllä on tapahtunut miljoona asiaa yhtä aikaa. En silti ole väsynyt enkä surullinen. Päinvastoin, tuntuu että asiat menevät oikeaan suuntaan. Elämässäni on ollut parin viime vuoden sisällä paljon vastoinkäymisiä. Jotenkin nyt tunnen itseni voimistuneeksi ja itsenäiseksi. Näen suunnan elämälleni ja olen toiveikas taas.

Kierrätysrintamalla ei mitään uutta. Kierrättäjän arkea vain. Ostin uuteen asuntooni pelastusarmeijalta runkopatjan ja sängynpäädyn. Petari minulla olikin jo omasta takaa, se on vain 20 cm liian leveä. Onneksi petarissa on vetoketju, voin leikata patjan sopivaksi. Lakanat pitäisi myös ommella sopiviksi. Vanhempien varastosta löytyi vanha kirjoituspöytäni, mattoja, tuoli parvekkeelle, vanha lipasto, TV ja rullaverho. Pelastusarmeijalta löytyi ihanan ergonominen ja söpö työtuoli huikeaan hintaan 15€. Oon iloinen, ettei mitään tarvinnut ostaa uutena. Ehkä ostan pienet läppäriin sopivat kaiuttimet..

Ai niin, kudoinhan minä kierrätyspurkulangasta yhdet villasukat. Ja muodistin yhtä juhlapaitaa.. Kuvia ei ole tähän hätään, kun tietokonejutut meni muuttaessa vähän hankalaksi. Korjaan asian kyllä.:)

Uusi asunto on niin ihana! Jaan sen erään sukulaiseni kanssa. Meillä on siinä lasitettu parveke (kevään koittaessa tiedossa on kauheat kasvatukset:). Omaa saunaa ei ole, mikä on mielestäni hyvä ja ekologinen asia. Talon yhteissaunaa voi käyttää. Opiskelut etenee, vaikka elämänmuutoksen takia onkin ollut välillä vaikeaa keskittyä. Että tällasta tälläkertaa. Toivottavasti teille kuuluu hyvää arvoisat lukijat.