perjantai, 27. heinäkuu 2012

Katse eteenpäin

Vuodatus tunaroi ja hävitti suuren osan käyttäjiensä kuvista, edes minkäänlaista pahoittelua asian suhteen ei ole kuulunut. Onhan minulla blogin kuvat jossain omien varmuuskopioiden seassa, mutta ei motivaatiota alkaa siirtämään niitä uudestaan blogiteksteihin. Niinpä ajattelin, että tämä tapahtuma on hyvä alkusysäys kokonaan uudelle blogille jossain ihan muualla kuin vuodatuksessa. Ei tarvitse sietää enää tyhmiä mainoksiakaan. Uusi blogi on aluksi vanhan kertausta eli esittelen vanhan blogin taipaleen aikana parhaiksi havaittuja niksejä, tuunauksia, säästövinkkejä, puutarhurointia, reseptejä, ekoiluja ja muuta mukavaa. Koneeni muistissa on myös paljon kuvia uusista tuunauksista, joista en ole ehtinyt kertoa. Vuodatuksen blogi jää näkyville ainakin siihen asti, että olen saanut tärkeimmän sisällön siirrettyä uudelle blogisivustolleni ja alkanut saada näkyvyyttä. Tuleen ei pidä jäädä makaamaan ja jos joku homma ei toimi, siitä täytyy osata päästää irti.:)

Teille arvoisat lukijat toivon mitä parhainta kesän jatkoa ja menestystä syksyn sadonkorjuuseen. Vihreää kangasta on edelleen luvassa, kunhan vain kertyy tarpeeksi inspiraatioita uuden blogin perustamiseen. Ilmoitan sitten uuden osoitteen täälläkin! smiley

sunnuntai, 27. toukokuu 2012

Uudistus

Ajattelin uuden kirjoitusinnostukseni kunniaksi julkaista blogin uuden ulkoasun. Se on vielä kesken, mutta en jaksanut enää katsella vanhaa vihreää kangasta.smiley Pohjan koodaaminen on tapahtunut leikkaa-liimaa ja yritys-erehdys menetelmillä, joten lopullisen version viilaaminenkin etenee aika hitaasti. Vihreän kankaan yksi teema on tee-se-itse, joten pitäähän se blogipohjakin olla itse tehty..:P

Tässä voisin vielä nopeasti kertoilla kevään kasvatusten kuulumisia. Siirsimme  suuren osan chileistä ulos parvekelaatikoihin noin viikko sitten, koska ne eivät enää kertakaikkiaan mahtuneet sisälle. On ollut vielä liian kylmää sisäilman lämpötilaan sopeutuneille taimille, joten ne ovat saaneet hieman kylmävaurioita pakkasharsosta huolimatta. Uskoisin niiden kuitenkin selviävän hyvin. Mansikan taimet ovat jo alkaneet kasvaa parvekkeella, niiden kannalta vaikuttaa lupaavalta.:) Eri kaalilajikkeita (kerä-, kukka-, parsa-, lehti- ja ruusukaali) ja latva-artisokkaa kylvin noin kolme viikkoa sitten kasvilampun alle ja tänään siirsin jo taimet ulos päivän ajaksi. Laitoin taimipurkit isolle tarjotinpöydälle, joka on helppo siirtää yöksi sisälle. Nyt siis kasvilampun alta vapautui tilaa seuraavalle taimisatsille. Ajattelin vielä tänään kylvää kesäkurpitsaa, avomaankurkkua ja ehkä myös joitakin papuja, vaikka ne eivät välttämättä esikasvatusta tarvitsekaan. Tänään voisin myös käydä keräilemässä nokkosta ja koivunlehtiä viljelypalstamme reunalta.smiley

torstai, 17. toukokuu 2012

Monikäyttöinen nappi materiaalina

Aah, napit, nuo aina niin ajankohtainen keskustelun.. eikun siis tuunauksen aihe! Muistin virkistyksenä nappivinkkejä linkeissä! Napeilla voi koristella (1,2) ja ne voivat auttaa rentoutumaan.
Tämä nappi-idea on rantautunut tietooni alun perin ruotsinmaalta asti. 

 

 
Nappeja voi siis käyttää helmien tapaan koruissa. Kivan kaulakorun voi tehdä värimaailmaltaan yhteneväisistä käsityöpakkiin kertyneistä napeista ja helmistä. Pyörittele ja fiilistele käsissäsi erivärisiä ja mallisia nappeja ja helmiä. Mieti minkä väristen vaatteiden kanssa haluaisit korun sointuvan, varo liian kirjavaa lopputulosta. Yllä olevan kuvan korussa otin riskin ja käytin useaa väriä ja kahta eri materiaalia (puu ja muovi). Lopputulos on ollut kuitenkin mieleinen ja olen saanut kivoja kommentteja ihan vierailtakin ihmisiltä. Korun värit ovat murrettuja ja maanläheisiä: keltaisen, punaisen ja ruskean sävyt, ja siksi sopivat muuhun tyyliini. Koska koru on toiminut niin hyvin, aion tehdä toisenkin johon käytän vihreän, violetin/lilan ja vaaleampia ruskean sävyjä, mukaan myös aavistus harmaata, valkoista, sinistä ja helmiäistä. 
 

 
Koru fiilistelyvaiheessa.:) Tätä voi olla vaikeampi saada sopimaan eriväristen vaatteiden kanssa, mutta tässä on ehkä enemmän tyyliä ja vähemmän huumoria kuin tuossa edellisessä. Korun tekemiseen tarvitset kaksi neulaa ja vahvaa lankaa, esim. karhunlankaa. Ohut ompelulanka ei kestä käytössä, kannattaa tehdä kerralla pitkäikäinen koru. Ota työskentelyn kannalta mahdollisimman pitkästi lankaa jottet joudu tekemään kovin tiheään solmuja. Pujota langan molempiin päihin neula. Sitten ota nappi ja pujota neulat sen yhdestä reiästä molemmin puolin läpi. Tee sitten sama toisinpäin napin toisen reiän kanssa. Seuraavaksi pujota molemmat neulat helmen läpi. Jatka samaan malliin.:) 

Nappien, helmien ja muiden kierrätyskäsityömateriaalien hamstraus palkitaan. Ennen pitkää saa hyviä ideoita eri matskujen yhdistämiseen. Napeilla voi kiinnittää muutakin kuin vaatteita. 

 

Tällaisia magneetteja voi toki tehdä mistä vaan pikkuesineistä esim. kuumaliiman avulla. Kuumaliima on kätevää myös siksi, että se on kirkasta eikä näy ikävästi nappien rei-istä. 
 

 
Kauhean askarteluvimman yllättäessä voi pahimman tarpeen tyydyttää paremman puutteessa vaikkapa tekemällä kirjekuoria. Kirjekuoripohjia löytää netistä, yllä olevat ovat canonin sivuilta. Homma toimii siis leikkaa ja liimaa periaatteella.enlightened Kuoriin ei tarvitse välttämättä edes käyttää kalliita värimusteita. Sievä lopputulos tulee myös, kun tulostaa mustavalkoisella värilliselle paperille.
 
Mielikuvituksellisia nappikoruja löytyy lisää googlesta. Esimerkiksi täältä löytyi ohjeet tosi sievään korusettiin. Kun napin liimaa korvakorupohjalle, saa kivat nappikorvikset! Minulla on työn alla paljon korvakoruja, teen niistä varmaan ihan oman postauksen lähitulevaisuudessa. Näiden napitusoperaatioiden jälkeen varastoissani on enää vain tylsänvärisiä nappeja, pitäisi niillekin jotain käyttöä keksiä.. Mutta ei kyllä ihan hetkeen.:P Ei muuten mennyt edes kahta viikkoa edellisestä postauksesta, vaikuttaa lupaavalta.smileyMukavaa vapaapäivän jatkoa!

sunnuntai, 6. toukokuu 2012

Vihreän kankaan paluu?

Niin tiedän, en ole kirjoittanut vuoteen! Haluan kuitenkin nyt edes yrittää herättää tämän blogin uinumasta ja pelastaa sen hautautumasta johonkin virtuaalitodellisuuden pölyiselle ullakolle. Minua on harmittanut jo pitkään, etten vain saa blogipostausta aikaan, vaikka olisi niin paljon uutta kerrottavaa ja jaettavaa. Olen kyllä ottanut kuvia uusista kierrätysideoista ja tuunauksista, mutta tekstiä kuvien kaveriksi ei vain ole syntynyt. Tiedän kuitenkin, että täältä blogista tosi monet ovat saaneet paljon positiivisia fiiliksiä ja uusia ideoita. Tilastoista näen, että joka päivä blogiini eksyy yli 30 kävijää, jotka hakusanojen perusteella usein etsivät esim. sytykeruusujen ohjetta, puhelinmarkkinoinnin estopalvelua, itsetehdyn shampoon tai hiusten kasvivärjäyksen ohjetta tai ihan vaan kierrätysideoita. Haluan taas ilahduttaa lukijoitani uusilla jutuilla ja onhan tämä blogi ollut erityisesti minulle itselleni todella hieno asia.:)
 
Minulla on ollut kai jonkinlainen ”bloggaajan blokki”. Vaikka minähän pidän kirjoittamisesta. Hyvinä hetkinä, kun ajatus kulkee yhteispelillä sormien ja näppäimistön kanssa, tätä voisi verrata vaikka jonkin instrumentin soittamiseen tai maalaamiseen. Kirjoittaminen vain on enemmän itseilmaisua ja improvisaatiota. Kunpa siis kirjoittaisin useammin! Toisaalta gradun tahkoaminen on syönyt aika tehokkaasti muuta kirjoitusintoa.:P Mutta gradu ja koko tutkinto on nyt loppusuoralla! Olen jo kääntänyt katseen kohti uusia kiinnostavia haasteita, en vain oikein osaa päättää mitä seuraavaksi haluaisin. Kiinnostun helposti työmahdollisuuksista, mutta Se Oikea ei kai ole tullut vastaan. Täytyy nyt hetken aikaa vain ajautua johonkin suuntaan. Onneksi nykyinen työ on mukavaa eikä stressaa juuri ollenkaan. Pääsen käyttämään aika hyvin koko osaamistani ja myös kehityn edelleen…ja voin samalla ehkä vähän parantaa maailmaakin.;) Onni on siis potkinut tässä vuoden aikana, olen saanut motivoivaa työtä ja pääsimmepä myös muuttamaan aika unelmakämppään!:) Mutta siitä varmaan lisää tulevissa jorinoissani.
 
Mutta sanoista tekoihin.;) Nythän on taas se huikee kasvuunlähdön aika vuodesta eli kevätkylvöt ovat edessä.:) Pikku vinkkinä heti alkuun, että suodatinpussissa saa nopeasti itämään monien hitaasti itävien lajien siemeniä. Varmana esimerkkinä ainakin chilin eri lajikkeet. Esimerkiksi ’habanero’ –lajikkeella menee kokemukseni mukaan jopa monta viikkoa itämiseen. Tänä keväänä idätimme kaikki (kolmekymmentä kappaletta :/ kahdeksaa eri lajiketta, suuruudenhulluutta :) chiliämme suodatinpussissa ja kaikki olivat kasvattaneet pitkän idun ja olivat valmiita siirrettäväksi multaan muutamassa päivässä! Nimesimme eri lajikkeiden kohdat suodatinpussiin vedenkestävällä tussilla, kastelimme suodatinpussit märiksi, laitoimme siemenet omille paikoilleen pussin sisään ja suodatinpussit vielä ison minigrip-pussin sisään, jotta kosteus ei haihtuisi. Koko höskä laitettiin vielä jääkaapin yläpuolella olevaan tavallista huoneilmaa lämpimämpään kaappiin. Tätä vaihetta ei kuitenkaan kannata tehdä kaikkien kasvilajien kohdalla, koska itämisen optimilämpötila on useilla kasveilla noin 20 astetta. Juu-u, pelkkien chilienkin kanssa meillä alkaa olla aika ahdasta ja vielä on monet tärkeät esikasvatettavat kasvit kylvämättä.:P

Niin ja toinen vinkki vielä. Meillä oli viime kesänä ikävä ongelma banaanikärpästen kanssa ja jotain muutakin tuholaista taisi kasveissa olla. Nyt olen sitten pessyt kaikki ruukut kuumalla vedellä astianpesuaineen kanssa ja edellisvuotista kasvatusmultaa olemme kuumentaneet uunissa ennen käyttöön ottoa. Otin vanhan ison kattilan, joka minulla on ollut vain värjäyskäytössä, laitoin sen täyteen multaa ja kanneksi kattilaan tiiviisti alumiinifoliota liian kuivumisen estämiseksi. Sitten uuniin n. 200 asteeseen kahdeksi tunniksi. Ei ole näkynyt tuholaisia.;)

Vielä kolmas vinkki viherpeukalointiin liittyen. Tänä vuonna olemme ostaneet kasvualustaksi kookoskuitua. Olemme sekoittaneet sitä tuohon kuumennettuun puutarhamultaan noin suhteessa 1:1. Ja taimet kukoistavat. Olen laittanut kasvualustaa myös kodin viherkasveille ja nekin pitävät siitä. Kookoskuitu sisältää aika niukasti ravinteita, riittää kuulemma vain muutamaksi viikoksi taimikasvatuksessa. Siksi, ja myöskin tukevamman koostumuksen takia, sekoitimme kuidun multaan. Kookoskuitu on mainio turvekasvualustan uusiutuva korvaaja. Turvetta käytetään kasvintuotannossa enemmän tai vähemmän miltei kaikissa kasvualustoissa. Toki turpeen käyttö kasvintuotannossa ei ole lähellekään niin suuri ongelma kuin turpeen poltto energiantuotannossa. Ja kookos ei kasva Suomessa, kuljettaminen ulkomailta kasvattaa hiilijalanjälkeä. Kookoskuitu on kuitenkin yllättävän riittoisaa. Yhden kilon kuitupaketti (kuiva turve menee tosi pieneksi tiivistettäessä) on vedellä paisutettuna ja multaan yhdistettynä riittänyt noin 30 taimipurkkiin. Taimipurkkeina olen käyttänyt pizzerioiden pieniä take away pizzan mukaan tulevia salaattipurkkeja. Joku naapuri oli jättänyt ison muovikassillisen noita purkkeja roskakatoksemme saa ottaa osastolle. Ne olivat ihan ehjiä ja puhtaita, joten päätin ottaa ne vielä hyötykäyttöön. Anyway, pidän tuosta kookoskuidusta ja veikkaan että tulen sitä myös jatkossa käyttämään. Ulkomailta tuonnin haitat korvautuvat hyvillä ominaisuuksilla.

Tämän kummempia niksejä minulla nyt ei ole tätä vihreän kankaan hapuilevaa paluuta juhlistamaan, mutta listaan tähän jonossa olevia blogausaiheita:
1. Tyylikästä sisustusta nollabudjetilla
2. Kestävää shoppailua
3. Esittelemättä jäänyttä kierrätystaidetta
4.Positiivinen kehitys (yhteiskuntajuttua)
5. Neulomista kierrätyslangasta (omia ohjekehitelmiä)
6. Best of Vihreää kangasta (käytännön elämässä toimivimmiksi havaitut ideat)
7. Ohjeita kierrätyskoruihin

Kirjoitukset eivät varmaan tule julkaisuun tuossa järjestyksessä. Katsotaan mitä tästä nyt tulee, riittääkö minulla enää uusia ideoita vai onko kaikki jo keksitty, pukkaako taas blokkia vai mitä. Ja tulkaahan sitten potkimaan tänne jos musta ei oikeesti kuulu mitään. Tämänkin kirjoituksen sain aikaan, kun kaveri sanoi bussissa, että kirjoittaisit joskus sitä blogia.:D Laitan itselleni tavoitteeksi, että julkaisen seuraavan kirjoituksen viimeistään kahden viikon päästä. Hyvää kevättä teille arvoisat lukijat.smiley

sunnuntai, 5. kesäkuu 2011

Kevään valmistumisia

Tiedäthän sen ihanan vihreän sävyn, joka näyttäytyy vain kerran vuodessa juuri tähän aikaan. Se väri, auringon lämpö ja nuorten koivunlehtien tuoksu tuovat mukanaan aina assosiaation kevään juhlista ja valmistumisesta. Paljon onnea kaikille kevään valmistujille, on aika juhlia! Keväällä muistuu mieleen aina tunne raskaan työn helpottamisesta. Toisaalta vihreän vaaleat sävyt muistuttavat uusista aluista, yksi valmistuminen tietää aina lisää työtä uuden suunnan ja töitten löytämisen muodossa. Allekirjoittaneellakin on yhtä aikaa helpottunut olo ja toisaalta tieto siitä, että loppurutistuksia riittää vielä. Opintoja on jäljellä enää reilu puoli vuotta ja töitä pitäisi alkaa etsimään. Kesä menee kuitenkin gradun parissa. Luonnonsuojeluun liittyvän työni aihe on enemmän kuin motivoiva! On ihana alkaa töihin, kun työskennelläkin voin missä vain kannettavan äärellä ja oman aikataulun mukaan.

 

Kevään loppurysäys tapahtui taas niin nopeasti, yhtäkkiä kaikki kasvaa ja kukoistaa. Olemme syöneet ja säilöneet nokkosta, maitohorsman versoja ja koivun hiirenkorvia. Huomenna olisi tarkoitus käydä poimimassa kuusenkerkkiä, nyt ne taitavat olla täällä pohjoisempana parhaimmillaan. ”Omasta maasta” eli parvekkeelta saamme jo minttua, basilikaa, persiljaa, sitruunamelissaa, salaattia, herneen versoja ja tottakai myös chiliä. Kasvilamppumme toimi mainiosti taimien esikasvatuksessa. Kun ensimmäinen satsi taimia oli kyllin vanha parvekkeelle siirrettäväksi, laitettiin seuraava erä lampun alle muhimaan.

 

Palstalle siirtoa odottelee kurkun, kesäkurpitsan, parsakaalin, kukkakaalin ja keräsalaatin taimia. Voitte muuten uskoa, että oli taas aivan mahtavaa päästä palstalle pitkän talven jälkeen. Olen nyt monena iltana ollut muokkaamassa penkkejä siellä (sipulit olen vasta saanut maahan asti) ja olen kyllä nauttinut. Tykkään erityisesti, kun linnut pitää palstalla jatkuvaa konserttia. Ei paljoa houkuttele laittaa mp3-soittimen kuulokkeita korville. Vuokrasimme siis viime vuonna kaksi aaria viljelyalaa, toinen palstoista oli ollut paketissa ja rikkakasvit kukoistivat. Muokkaamisessa oli paljon työtä, mutta se palkittiin ja tänä vuonna rikkakasvien juuria oli paljon vähemmän mullan seassa. Olen muuten kerännyt paljon nokkostakin tuolta palsta-alueelta. Kätevää, että luonnonkasvien keruu hoituu samalla reissulla puutarhatöiden kanssa!

 

Kun seurailee uutisia ruoan hinnan noususta, niin kyllä voin suositella lämpimästi edes ajatusta siirtymisestä hieman omavaraisempaan elämään. Palstaviljelyssä ja luonnon antimien hyödyntämisessä yhdistyvät kivasti niin hyötyliikunta, rentoutuminen, ekologisuus, terveellisyys, edullisuus kuin eettisyyskin. Aika koleaa keliähän tuo on välillä ollut, mutta mua ei ole haitannut sekään, yli-innokas tyyppi. Tämä tuntuu kuitenkin normaalilta hulluihin helteisiin verrattuna.. Palaan taas piakkoin kertomaan kuulumisia. Pitäkää kivaa kevään ja alkukesän juhlissa!