En ole ehtinytkään vielä raportoimaan toissaviikonlopun tattiretkestämme. Saimme kaikenlaisia tatteja, peräti monta isoa männynherkkutattiakin. Se mistä kuitenkin halusin purkaa sydäntäni tänne blogiin on tämä:

1252937336_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1252936417_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1252937462_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Autonrenkaat muodostavat tyhmyyden olympialaisten symbolin.. Tosiaan keskellä harvaan mäntyä kasvavaa hiekkaista kangasta tuli yhtäkkiä vastaan tuollainen hävityksen kauhistus. Vaahtomuovipatjoja (jotka eivät käsittääkseni hajoa luonnossa ikinä), mikroaaltouuneja, televisioita joiden näytöt olivat sirpaleina pitkin metsää, auton akkuja (joiden raskasmetallivalumat kertyvät juurikin esimerkiksi sieniin), vaatteita ja pienelektroniikkaa ja kaikki mahdollinen hajotettuna tuhannen päreiksi. Paikalta löytyi myös haulikon panoksia ja mieleeni tuli, että joku on varmaan ampunut televisioiden näyttöjä ym. hajalle. Tuossa tynnyrissä oli poltettu jotain epämääräistä, ainakin muovia, haju oli kamala.. Paikalla saatoin jotenkin aistia sen hullun aggression, mikä pistää ihmiset riehumaan ja hävittämään.. Miksi me ihmiset tuhoamme, miksi emme voi pitää huolta tästä maailmasta? Vaikea arvioida kuinka paljon aikaa ja resursseja tuonkin alueen puhdistamiseen menisi.. Ja onko kukaan "velvollinen" siivoamaan noita.. Taannoisella luontoretkellämme keräsimme ison pussillisen roskia luontopolun varrelta, mutta tälle tapaukselle en voinut tehdä yhtään mitään.

Eilen käytiin poimimassa puolukoita ja nyt onkin pakastin täynnä ruokaa talven varalle.Hymy Eipä tässä juuri mitään sen kummempaa olekaan tapahtunut. Opiskeltavaa riittää jne. Löysin kierrätyskeskuksesta kolme käsinkudottua huivia (yhteishintaan 60 senttiä:), olen aikeissa purkaa ne ja neuloa jotain kivaa, siitä ehkä ensikerralla.Hymy