Nyt alkaa olla otollisin aika kerätä koivun hiirenkorvia! Tällaista kertoo yrttitarha.com: "Koivun lehdet ovat hyvin C-vitamiinipitoisia, koivunlehdissä on myös A-vitamiinin esiastetta sekä B2 ja B3 -vitamiineja. Pitoisuudet laskevat lehtien vanhetessa ja niitä kuivattaessa. Parhaiten C-vitamiini säilyy nopeassa tehokkaassa kuivauksessa. Valkuaisainepitoisuus on korkeimmillaan silmujen puhjetessa ja laskee nopeasti juhannukseen mennessä. Koivunlehdet sopivat esim. salaatteihin ja yrttijuomiin; hiirenkorvia ja pieniä lehtiä voi ripotella voileivän päälle, raasteisiin ja persiljan tapaan ruokien pinnalle. Kotikäyttöön lehtiä voi myös pakastaa sellaisenaan silputtuna. Kuivattuna lehtiä voi käyttää lehtivihreäjauheissa ja maustesuolasekoituksissa. Kuivattavat lehdet on parasta kerätä alkukesällä, jolloin niissä ei vielä ole kovin paljon vioituksia. Hiirenkorvaviinaa voi tehdä aukeamaisillaan olevista lehdistä ja maustamattomasta viinasta. Uuttoajaksi riittää vuorokausi." Hehe, oliskohan hiirenkorvaviina hyvää? Nauru Kävin eilen keräämässä jo vähän hiirenkorvia, eivät ole täällä Oulun seudulla vielä ihan tarpeeksi auenneet. Yrttejä voi muuten helposti kuivattaa jääkaapin yläpuolella olevassa kaapissa. (Jääkaappi tuottaa lämmintä ja kuivaa ilmaa.) Kuivattaa voi myös uunin tai saunan jälkilämmössä.

Huh.. Jokin aika sitten meikatessa meikkivoideputkilosta hulahti vähän liikaa voidetta ulos. Pyyhin aineen kestonenäliinaan. Nyt kyseinen liina on käynyt pesussa neljä kertaa ja meikkivoidetahra on vain vähän vaalentunut! Yääks! Pitää tosiaan alkaa etsiä niitä terveellisempiä mineraalimeikkejä. On se nyt kumma, että kaikki lika ja r*** lähtee kyllä liinasta, mutta meikkivoide ei millään..

Tässä vielä lisää koivusta (lähteenä edelleen yrttitarha.com). "Koivu luetaan mietoihin yrttirohdoksiin, joilla ei yleensä esiinny sivuvaikutuksia. Vaikuttavina aineina ovat flavonoidit, mm. hyperosidi. Niillä on virtsaneritystä lisäävä ja munuaisten toimintaa vahvistava vaikutus. Lisääntyneen virtsanerityksen ansiosta koivunlehtitee vaikuttaa parantavasti munuaisaltaan, munuaisten ja virtsarakon tulehduksiin. Se myös lisää myös suolojen erittymistä virtsaan. Koivunlehtitee ei ärsytä munuaisia kuten muut diureetit saattavat tehdä. Koivunsilmujen sisältämä pihka edistää myös virtsaneritystä. Haihtuvan öljyn sisältämät metyylisalisylaatit ehkäisevät tulehduksia. Koivunlehtien sisältämä haihtuvan öljyn määrä vaihtelee erittäin paljon lehtien iän mukaan: hiirenkorvissa pitoisuus saattaa olla jopa 4-6% ja vanhoissa lehdissä vain 0,05-0,1%. Koivua on käytetty mm. virtsateiden tulehduksiin sekä kihdin ja reumatismin hoitoon. Koivulla on myös antiseptinen virusten ja mikrobien kasvua estävä vaikutus sekä fosfaatti- ja karbonaattityyppisten kivien muodostumista ehkäisevä vaikutus. Koivun kuori sisältää betuliinia, jota on sanottu koivukamferiksi. Koivuntuhkaa on käytetty syöpälääkkeenä, ja koivuntuohesta valmistettu terva on ollut rohto ihovaivojen hoitoon.

Diabeetikoille koivun lehtien käyttö saattaa aiheuttaa verensokerin nopeaa alenemista, joten heidän tulisi olla varovaisia lehtien käytössä. Tosin aikuistyypin diabeetikoille lehdet voivat olla avuksi. (Yrttitarhan lukijan palaute)

Kosmetiikassa koivua on perinteisesti käytetty hiustenhoidossa. Koivunlehdet vahvistavat päänahkaa, estävät hiustenlähtöä ja tekevät hiukset pehmeiksi ja kiiltäviksi. Koivunlehdistä voi myös tehdä hyväntuoksuisen kylvyn.

Rauduskoivun puuainesta käytetään huonekaluihin. Myös oikeaoppinen vihta tehdään rauduksesta, mutta vihdan sitomiseen käytetään hieskoivun sitkeitä oksia. Tuohi on tärkeä käsityö- ja askartelumateriaali.

Koivun lehdistä saadaan voimakkaan keltaista ja vihreää väriä värjäykseen. Tuoreita lehtiä voi käyttää koko kesän; kuivattavaksi lehdet kannattaa kerätä juhannuksen aikaan, jolloin väri on voimakkaimmillaan. Koivun kuorta voi käyttää värjäykseen sekä tuoreena että kuivattuna. Siitä saadaan harmaanpunertavaa väriä."