Tänään minulla oli aikaa lukea sanomalehti oikein ajan kanssa ja kylläpä olikin mielenkiintoisia uutisia! (Olen muuten yrittänyt taivutella avokkia vaihtamaan netissä luettavaan lehteen.. Mutta en oikeastaan edes tiedä kuinka paljon ekologisempaa olisi lukea nettilehteä - kuluuhan tietokoneen käyttöön energiaa.. ) Hesarin vieraskynässä oli HY:n metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän johtajan, Ilkka Hanskin kirjoitus. Hän kirjoittaa esimerkiksi että Suomessa tuhannet lajit menestyisivät paremmin, jos osa pientalojen (esim. siis omakotitalot) pihapiiristä jätettäisiin hallitusti hoitamattomaksi niityksi tai kedoksi. Tavallinen hoidettu nurmikko on lajiston kannalta lähes yhtä karua ympäristöä kuin asfaltti. Hän kirjoittaa myös, että metsänhoidossa avohakkuulle järkevämpi vaihtoehto olisi säilyttää metsäpeite pysyvästi ja pitää huolta, että metsässä kasvaa jatkuvasti eri-ikäisiä puita. Eikös muuten äskettäin julkaistu tutkimus, jonka mukaan metsä tuottaa enemmän puuta tällaisella monimuotoisuuttakin lisäävällä menetelmällä.. Hanskin vetämä tutkimusryhmä tekee kyllä hienoa työtä populaatiobiologian (ja luonnon monimuotoisuuden tutkimisen) alalla.

Kotimaa -osiossa oli kirjoitus asukkaita huolestuttaneista Neste Oilin jalostamon myrkkypäästöistä Kulloossa. Jalostamosta oli siis päässyt ilmaan ihan silmin havaittavia sinertäviä rikkipilviä, eikä kyseessä ollut ensimmäinen kerta. Silmiini pisti erityisesti erään asukkaan kommentti. Kulloolainen kertoi, että hänen pihamaansa kasvit ainakin voivat hvyin, "perunapelto meni, mutta sen vei rutto, eivätkä mitkään päästöt". Yliopistolla kävin "ilmansaastumisen kasvillisuusvaikutukset" -kurssin. Rikkipäästön määrästä riippuen voi olla ettei se tosiaan vaikuta kasveihin. Usein kuitenkin saasteiden vaikutuksia ei voida suoraan havaita silmin. Saasteet voivat esimerkiksi heikentää kasvien vastustuskykyä kasvitauteja vastaan.

Kolmas kiinnostava otsikko oli "Taantumakaan ei saa suomalaisia etsimään tienestiä marjametsästä". Me havaittiin tämä käytännössä eilen, kun käytiin läheisellä (suositulla ja erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä olevalla) järvellä poimimassa mustikoita. Siellä ei selvästikään kukaan ollut vielä käynyt poimimassa marjoja, varvut taipuivat isojen pulleiden marjojen painosta. Suomen luonnossa kasvaa yli sata kiloa marjoja jokaista suomalaista kohti. Siis oikeesti, eikun mehtään ihmiset! ..Ei tämä näköjään ole vielä taantuma eikä mikään kun ilmainen ruoka ei kelpaa.Yllättynyt Toisaalta, kerrotaanpa jutussa näinkin: "Parikymmentä vuotta sitten moni hankki sohvakaluston tai auton marjastamalla, enää sillä ei rikastu. Hintataso ei ole seuraillut mitään indeksejä". Miksihän näin on? Ehkäpä ihmiset eivät halua maksaa kovin paljoa marjasta, jonka he saisivat ilmaiseksi metsästä, jos vain jaksaisivat poimia?

Mutta sepä siitä lehdestä.. Käytiin tänään tarkastamassa meidän kirpparipöytä, hyvin on taas tavaraa mennyt kaupaksi. Alkaa tuntua, että ollaan kohta päästy eroon melkein kaikesta turhasta roinasta! Nauru

Ihanaa (ja satoisaa:) elokuuta kaikille! Hymy