Kirjoitan tänään taas hesarin artikkelin innoittamana. Artikkeli oli jo perjantaina lehdessä, mutta minulla kesti näin kauan sulatella asiaa.Silmänisku Artikkelin otsikko oli "Hyvinvointimittareilla laskettuna suomalaisten hyvinvointi ei ole parantunut vuosikausiin". Niin, joskus bruttokansantuotetta (BKT) käytetään virheellisesti hyvinvoinnin mittarina. Muistellaanpa, mitä se BKT oikein tarkoittikaan. Bkt on vuotuinen kokonaistuotanto eli tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tiettynä ajanjaksona tuottamien lopputuotteiden summa rahassa. Tavaroiden lisäksi BKT:hen sisältyvät palvelut. BKT ei ota huomioon esimerkiksi luonnonvarojen kulumista tai saastumista ja BKT:n ulkopuolelle jää myös kotityö. Lisäksi BKT:ta kasvattaa mm. aseteollisuus ja terveydenhuolto (terveydenhuollon suuri budjetti ei välttämättä tarkoita korkeampaa hyvinvointia). Jos siis sattuu ympäristökatastrofi, sen korjaamiseen käytettävät varat ja tuotteet kasvattavat BKT:ta.

Hyvinvoinnin mittaamiseen on kehitetty esim. Gpi- ja Isew- mittarit. Hesarin artikkelissa sanottiin: "Vaikka bruttokansantuote on kasvanut vuosi vuodelta, Gpi- ja Isew- mittareilla laskettuna hyvinvointimme on nyt huonommalla tolalla kuin 25 vuotta sitten. Vaikka BKT kasvaa, ihmisten hyvinvointi ei kasva. ----pääasiassa tämä johtuu tuloerojen ja ympäristöhaittojen kustannusten kasvusta sekä osaksi myös Suomen runsaasta pitkäaikaistyöttömyydestä." 

Otin sitten selvää näistä Gpi- ja Isew- mittareista. Täältä löytyi selitys Isew:ille: Siinä missä BKT:n lähtökohtana on tuotannossa tapahtuvien arvonlisäysten kirjaaminen yhteen, lähtee ISEW liikkeelle ihmisten kulutuksesta ja heidän hyvinvointiaan lisäävien ja vähentävien tekijöiden ottamisesta huomioon. Lähtökohtana on asukasta kohden painotettu kulutus, johon lisätään muun muassa kotitaloustyön arvot sekä muut julkiset hyvinvointipalvelut (kuten terveydenhuolto, koulutus, liikenneväylien palvelut, kestokulutustavaroiden tarjoamat palvelut) ja vähennetään ympäristöhaitat ja muut hyvinvointia alentavat tekijät (kuten kestokulutustavaroiden osto, työmatkojen pidentyminen, erilaisten elinympäristöjen häviäminen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö) sekä pitkävaikutteisten ympäristövaurioiden arvot (muun muassa kasvihuonekaasupäästöt). Täällä taas kerrottiin Gpi:stä. Gpi :n laskemisessa otetaan huomioon BKT:ssa huomioitavien seikkojen lisäksi: tuloerojen vaikutus hyvinvointiin, koti- ja vapaaehtoistyö, koulutus, rikollisuus, luonnonvarojen väheneminen, saastuminen, pitkäaikainen luonnon kärsimä vaurio (esim. ilmastonmuutos, otsonikato), ihmisten vapaa-ajan väheneminen, onnettomuuksista aiheutuvat kulut jne.

Toivoisinpa vain, että poliittisessa päätöksenteossa käytettäisiin apuna ennemmin Gpi:n ja Isew:n kaltaisia mittareita kuin BKT:ta..