Tänään minulla oli aikaa lukea sanomalehti oikein ajan kanssa ja kylläpä olikin mielenkiintoisia uutisia! (Olen muuten yrittänyt taivutella avokkia vaihtamaan netissä luettavaan lehteen.. Mutta en oikeastaan edes tiedä kuinka paljon ekologisempaa olisi lukea nettilehteä - kuluuhan tietokoneen käyttöön energiaa.. ) Hesarin vieraskynässä oli HY:n metapopulaatiobiologian tutkimusryhmän johtajan, Ilkka Hanskin kirjoitus. Hän kirjoittaa esimerkiksi että Suomessa tuhannet lajit menestyisivät paremmin, jos osa pientalojen (esim. siis omakotitalot) pihapiiristä jätettäisiin hallitusti hoitamattomaksi niityksi tai kedoksi. Tavallinen hoidettu nurmikko on lajiston kannalta lähes yhtä karua ympäristöä kuin asfaltti. Hän kirjoittaa myös, että metsänhoidossa avohakkuulle järkevämpi vaihtoehto olisi säilyttää metsäpeite pysyvästi ja pitää huolta, että metsässä kasvaa jatkuvasti eri-ikäisiä puita. Eikös muuten äskettäin julkaistu tutkimus, jonka mukaan metsä tuottaa enemmän puuta tällaisella monimuotoisuuttakin lisäävällä menetelmällä.. Hanskin vetämä tutkimusryhmä tekee kyllä hienoa työtä populaatiobiologian (ja luonnon monimuotoisuuden tutkimisen) alalla.

Kotimaa -osiossa oli kirjoitus asukkaita huolestuttaneista Neste Oilin jalostamon myrkkypäästöistä Kulloossa. Jalostamosta oli siis päässyt ilmaan ihan silmin havaittavia sinertäviä rikkipilviä, eikä kyseessä ollut ensimmäinen kerta. Silmiini pisti erityisesti erään asukkaan kommentti. Kulloolainen kertoi, että hänen pihamaansa kasvit ainakin voivat hvyin, "perunapelto meni, mutta sen vei rutto, eivätkä mitkään päästöt". Yliopistolla kävin "ilmansaastumisen kasvillisuusvaikutukset" -kurssin. Rikkipäästön määrästä riippuen voi olla ettei se tosiaan vaikuta kasveihin. Usein kuitenkin saasteiden vaikutuksia ei voida suoraan havaita silmin. Saasteet voivat esimerkiksi heikentää kasvien vastustuskykyä kasvitauteja vastaan.

Kolmas kiinnostava otsikko oli "Taantumakaan ei saa suomalaisia etsimään tienestiä marjametsästä". Me havaittiin tämä käytännössä eilen, kun käytiin läheisellä (suositulla ja erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä olevalla) järvellä poimimassa mustikoita. Siellä ei selvästikään kukaan ollut vielä käynyt poimimassa marjoja, varvut taipuivat isojen pulleiden marjojen painosta. Suomen luonnossa kasvaa yli sata kiloa marjoja jokaista suomalaista kohti. Siis oikeesti, eikun mehtään ihmiset! ..Ei tämä näköjään ole vielä taantuma eikä mikään kun ilmainen ruoka ei kelpaa. Toisaalta, kerrotaanpa jutussa näinkin: "Parikymmentä vuotta sitten moni hankki sohvakaluston tai auton marjastamalla, enää sillä ei rikastu. Hintataso ei ole seuraillut mitään indeksejä". Miksihän näin on? Ehkäpä ihmiset eivät halua maksaa kovin paljoa marjasta, jonka he saisivat ilmaiseksi metsästä, jos vain jaksaisivat poimia?

Mutta sepä siitä lehdestä.. Käytiin tänään tarkastamassa meidän kirpparipöytä, hyvin on taas tavaraa mennyt kaupaksi. Alkaa tuntua, että ollaan kohta päästy eroon melkein kaikesta turhasta roinasta! 

Ihanaa (ja satoisaa:) elokuuta kaikille! 

Kylläpä väsyttää! Olin eilen häissä ja meni myöhään tanssiessa ja juhliessa. Tänään kävin jo äänestämässä ja paljon muuta en taida jaksaa tehdäkään. Häihin en meinannut ensin löytää mitään kivaa asukokonaisuutta. Oli niin viluinen keli, että kesäisimmät hepeneet ei tulleet kysymykseen (satoi rakeita jne:). Luovuutta käyttämällä yhdistelin sitten äidin vanhan hameen, kirpparilta ostetun vaaleankeltaisen pitsikoristellun paidan ja Nellun vanhan neuletakin. Neuletakki ja hame olivat mustat ja niissä sattui olemaan samantapainen röyhelöreunus-teema.. Kaapista löytyi vielä sopiva koristevyö ja tanssimiseen sopivat korkkarit. Kirkosta juhlapaikkaan siirryttäessä tuli kyllä vähän orpo olo, kun katselin muiden naisten muotiluomuksia, mutta tanssilattialla asuni oli oikein käytännöllinen. Tällaisen vihertäjän silmissä erityisen hyviä puolia häissä oli vieraiden kannalta kätevä sijainti (ei pitkiä automatkoja jne), mustikanvarvut osana hääkimppua ja kuusenhavut ruokapöytien koristeena (ei leikkokukkia:).

Huh, ei oikein ajatuskaan tunnu kulkevan tänään. Ai niin! Kokeilin eilen keittiössä maitohorsmaa. Sitä kannattaa kerätä nyt, sillä nuoria lehtiä voi käyttää sellaisenaan salaatissa ja nuoria versoja parsan tapaan keitettynä. Myöhemmin kesällä ennen kukkimista kannattaa lehtiä kerätä, hiestää ja kuivata teetä varten (yrttitarha.com). En tosiaan aiemmin ole maitohorsmaa kokeillutkaan. Lehdet maistuivat tottumattoman suussa vähän erikoisilta. Nuoret versot kuumensin nopsaan öljyssä ja keitin muutaman minuutin soijalla maustetussa vedessä. Maku oli ihan ok, vähän tosiaan kuin olisi parsaa syönyt. En silti tiedä, maitohorsma taitaa vaatia minulla vähän totuttelua. Ehkä pidän siitä enemmän teenä. Maku on kuulemma kuin mustassa teessä.

Annuliisan blogissa muuten näkyi olevan hyvä postaus shampoottomuudesta, vinkki vinkki.:) Mutta taidanpa nyt jatkaa laiskottelua. Ensiviikolla on blogissa varmaan hiljaisempaa, koska minun pitää lukea tenttiin.. Siitä huolimatta, oikein kivaa viikkoa kaikille! 

No en tiedä saako tällä menetelmällä ihan blondeja hiuksia kuitenkaan. Ei ainakaan kovin tummista hiuksista.:) Kirkastin mökillä omien hiusten sävyä sitruunan ja kamomillan seoksella. Muutama teelusikallinen sitruunan mehua ja kamomillateetä sekoitetaan ja hiukset kostutetaan liuoksella. Sitten mennään noin tunniksi aurinkoon ja annetaan aineen vaikuttaa. Sitruuna ja kamomilla tehostavat auringon vaalentavaa vaikutusta. Tämä käsittely ei vaikuttanut hiusten kuntoon mitenkään. Voimakkaampi käsittely tai pitkä auringossa vietetty aika kyllä heikentää ja katkoo hiusta. Mun hiusten oma väri on vaaleahko ruskea, jossa on aavistus punaista. En ole värjännyt hiuksia kaupan "myrkyillä" kolmeen vuoteen. Hiusten oma väri on ihmeen "elävä", esim. auringossa hiukset voi näyttää melkein blondeilta ja pesun jälkeen sävy myös muuttuu. Kuitenkin, tuolla kamomilla+sitruuna+aurinko -käsittelyllä sain sellaisen hieman auringossa vaalenneen vaikutelman hiuksiin. Lisää hiusreseptejä löytyy esim. näistä linkeistä: Pioneerthinking, hair recipes. 

Mökillä piti tietysti tehdä myös kuusenkerkkäsiirappia! :)

On se niin ihanan väristä.:) Kuusenkerkkäsiirappia voi käyttää vaikka yskänrohtona tai teen mausteena. Ohje esim. yrttitarha.comissa. Koivun lehdet kuivuivat kätevästi saunan alku- ja jälkilämmössä. Koivun lehtiä voi laittaa vaikka lehtivihreäjauheeseen, tuoksupusseihin tai teehen.

Kotiseutureissultani oli jäänyt kameraan vielä kaksi kuvaa, joissa on isän tekemät varpuluuta ja tuikkuteline.

Varpuluuta on koivua, tuikkuteline koostuu kolmesta ikivanhasta heinäseipäästä. Nyt teline viedään kesäksi varastoon, mutta talvi-iltoina valaistuna se on tosi komea.